Se oli siinä se...

On ollut ihan mielenkiintoista miettiä näitä asioita, tullut paljon uusia ajatuksia asioista mitä en ole aikaisemmin edes ajatellut. Mutta melko laaja tehtävä kuitenkin noin yleensä ottaen suhteellisen lyhyen kurssin ajalla.

Markkinointimix ja asiakkuus

TP:n markkinointimixin tärkeimmät osat ovat minulle tuote ja hinta. TP myy tuotteita joita ei muualta Suomesta saa, joutuisin muuten tilaamaan kaikki itse ulkomailta. Hinta on taas asia josta on vähän kaksijakoiset mielipiteet. Toki laatu maksaa ja tuotteet ovat laadukkaita, mutta kun olen ollut asiakkaana jo pitempään niin saan tuotteet jo hyvään hintaan, johonkin mihin satunnainen asiakas ei saa. Viestintä toki on myös iso osa, TP:iin on aina mukava mennä, henkilöstö tekee sen. Ja saatavuuskin tottakai, saan haluamani tuotteet helposti Helsingin keskustasta eikä niitä tarvitse tilata ympäri maailmaa.

Pidän itseäni heavy-userina, mitä TP:iin tulee. Suspektista ei loppupeleissä ollut niin pitkä matka suosittelijaan, mikä myös koen olevani. Huomattuani tuotteiden laadun, hinnan ja henkilöstön asiantuntevuuden, en ole muualta juurikaan vaatteitani ja kenkiäni ostanut. Ja olen saanut muutaman ystäväni liittymään samaan heavy-user/avain-asiakasosastoon.

Turnin' Pointilla ei varsinaisesti ole asiakkuusohjelmaa, mutta jos "pärstäkantis" leiman saa, niin saa sillä statuksella tiettyjä etuja mitä kaikki eivät saa. Mielestäni onnistuneita ohjelmia ovat K-ryhmän Plussaohjelma ja Stockmannin oma ohjelmansa, joihin molempiin kuulun. Plussaa tulee käytettyä varsinkin ruokaostoksissa, mutta myös muutenkin. Stockmannin ohjelma on mielestäni toimivampi, itse kuulun Exclusive-asiakkaisiin, jotka saavat eri lehdet ja tarjoukset normaalien kanta-asiakasetujen lisäksi. Siinä on käytetty jotain tietoja hyödyksi mitä he keräävät asiakkailta. Olen saanut myös tiettyihin ostoihin perustuvia mainoksia, kun taas Plussa-kortilla saan samat mainokset kuin alakerran noin 85-vuotias puolikuuro mummo. Jos liittyessä kerätään tietoja, olisi kiva jos niiden antamisesta olisi muutakin hyötyä kuin edut. Tosin tällaista henkilökohtaista palvelua ylläpitämiseen tarvittaisiin paljon enemmän resursseja kuin mitä nyt ohjelma vaatii.

Tulevaisuudessa olisikin mukava jos korteille kerääntyvät tiedot ostoissa vaikuttaisivat esimerkiksi mainoksiin mitä kotiin tulee, ja jos voisin itse vaikuttaa siihen minkälaisia mainoksia, ja mistä eri asioista saisin kotiini. Ottaisin paljon mielummin mainokseni sähköisessä muodossa, helpompi niitä on lukea näytöltä kuin paperisina, puhumattakaan siitä minkälainen ympäristövaikutus asialla olisi. Sähköiset mainokset eivät tietenkään sopisi kaikille (vrt. alakerran 85-vuotias puolikuuro mummo), mutta nykynuoriso on sen verran valveutunutta ja tietoista että ajattelevat samoin kuin minä.

Heijastuksia

Kuten jo edellä on tullut mainittua, asiakaspalvelu on ollut aina TP:ssä loistavaa, ja osaltaan tottakai on vaikuttanut siihen että olen kyseiset kengät sieltä ostanut. Mutta olisin kengät jokatapauksessa ostanut jostain muualta mikäli TP:ssä niitä ei olisi ollut.

TP:n sisäinen markkinointi näkyy minulle asiakkaana varsinkin siten, että myyjät tietävät tuotteista paljon, koska itsekin käyttävät niitä. He tietävät uusimmat "trendit" alalla ja mitä mahdollisesti on tulossa. Mutta TP:sta huokuu muutenkin hyvä me-henki. Sen huomaa ilmapiiristä liikkeessä mikä on rento. Kukaan ei pingota mistään, kaikki ovat kavereita. Liikkeeseen on mukava mennä. Se on tärkeintä mielestäni.

Saatavuus

Kenkien saatavuus Suomeen asti on pienoinen kompastuskivi. Kuten edellä tuli mainittua aivan perusmallia saa monesta liikkeestä, mutta erikoisempia malleja tehdään niin vähän ettei pieni Suomemme ole ensimmäisten maiden joukossa mihin kenkiä saadaan myyntiin.

Nikellä on laaja verkosto, johon kuuluu maahantuojat ympäri maailmaa. TP on ilmeisesti yksi näistä. En tiedä tarkkaa tapaa mistä yritys hankkii maahantuotavat tuotteet, mutta olen käsittänyt että TP:lle edullisinta on tietenkin välikäsien vähäinen määrä. Ilmeisesti joku yrityksen osakkaista asuu Yhdysvalloissa, ja toimii siellä päässä yhteyshenkilönä.

Kyseinen markkinointikanava on melko lyhyt ja erittäin selektiivinen, koska Suomessa ei ole montaa toimijaa alalla. Varaston kierto on melko nopea, varsinkin erikoisimpien mallien kanssa, ne eivät kauaa vanhene varastoissa vaan myydään lähes välittömästi. Saattaapa joskus muodostua kaupan ulkopuolelle jonoa kun uusia, harvinaisempia malleja Suomeen asti saapuu.

Ulkoinen saatavuus kyseisissä kengissä itseni kohdalla toteutui helposti. Liike sijaitsee Helsingin keskustassa, ja oli muutakin asiaa sinnepäin. Nettisivujen kautta oli helppo tarkistaa onko minun kokoani jäljellä liikkeessä, ja vielä varmistussähköpostiviesti perään että kengät varmasti ovat siellä kun menen ne hakemaan. Aukioloajat sopivat minulle loistavasti, vaikka joillekin klo 11-18 on vaikea esimerkiksi työn vuoksi. Tosin mikäli aukioloajat eivät onnistu, niin heillä on nettikauppa joka toimittaa kengät kotiin. Itse en sitä ole käyttänyt, koska en halua maksaa postimaksuja turhaan.

Sisäinen saatavuus taas oli sitä kyseisessä tapauksessa että myyjä tunnisti jo ovelta ja tiesi mitä tulin hakemaan. Kengät oli lähestulkoon samantien tiskillä. Satuin olemaan ainoa asiakas, joten ei tarvinnut edes odotella/jonottaa. Asiointi on aina miellyttävää TP:ssä, soi musiikki josta pidän, myyjät ovat ystävällisiä ja tuttavallisia.

Hinta

Lenkkarien hinta koostuu useasta eri asiasta. Kustannukset on joka tapauksessa saatava katettua hinnassa, ja koska kenkien materiaalina käytetään nahkaa, joka on arvokkaampi vaihtoehto kuin keinonahka tai kangas kengät ovat hieman hinnakkaammat kuin peruslenkkarit. Kengät ovat myöskin hiphopkulttuurin edustajien suosiossa, jotka ovat valmiita käyttämään keskimäärin enemmän rahaa pukeutumiseensa kuin valtaväestön edustajat. Näin Nike voi pitää hieman kalliimpaa hintatasoa, koska menekkiä kuitenkin on, hinnasta huolimatta. Kilpailua on paljon, ja kokoajan tulee markkinoille uusia haastajia. Kaikilta suurilta valmistajilta on tullut vastaava malli, mutta Nike on onnistunut säilyttämään suosionsa käyttäjiensä keskuudessa. Ja kuten sanoin aikaisemmin, kokoajan tulee uusia käyttäjiä kyseiselle kenkämallille. Suomessa korkeaan hintaan vaikuttaa varmasti myös korkeat verot ja tullimaksut, missä ei mielestäni ole mitään järkeä, mutta se onkin sitten jo aivan toinen asia.

Nike on siis varmasti tarkkaan harkinnut hintapolitiikkansa. Korkeahko hinta luo mielikuvan laadusta, mutta tässä tapauksessa se tosiaankin pitää paikkansa. Niken tuotteita saattavat jotkut pitää muutenkin arvokkaampina kuin muiden valmistajien, mutta tämä kyseinen kenkämalli on kyllä kalliimpia tuotteita Niken valikoimissa. Hinta ei myöskään ole laskenut sitten vuoden 1982 lanseerauksen, vaan itseasiassa päinvastoin. Aivan perusmallia löytyy nykyään jo ihan "perusurheiluliikkeistä esim. Intersport-ketju", mutta erikoisempia malleja ei löydy Suomestakaan kuin ehkä TP:stä tai Popot kenkien erikoisliikkeestä Iso Roobertinkadulta. Nyrkkisääntö onkin: mitä erikoisemmasta mallista on kyse, sitä todennäköisemmin ostaja joutuu suuntaamaan katseensa ulkomaisiin nettikauppoihin.

Itse olen ollut erittäin tyytyväinen Niken malliin, nämä uusimmat ovat kolmannet samanlaiset mitä olen hankkinut. En ole ajatellut hintaa kalliina, koska tiedän että ostan kengät jotka kestävät oikein hoidettuina parisen vuotta, ja senkin jälkeen niitä voi käyttää jos ei välitä hieman nuhruisesta ulkonäöstä. Laatu maksaa ja köyhän ei kannata ostaa halpaa jne. pitävät paikkansa useimmissa elämän asioissa, mutta varsinkin näiden kenkien kohdalla.

Markkinointiviestintä

Markkinointiviestinnän muodot ovat mainonta, henkilökohtainen myyntityö, myynninedistäminen ja pr. Turnin' Point ei juurikaan mainosta tuotteitaan muuallakuin netissä muutamilla hiphopsivustoilla. Suurin osa asiakkaista saa tiedon yrityksestä puskaradion kautta, kuten myös minäkin.

Asiakaspalvelu on erittäin suuri osa markkinointia, ja en tiedä Helsingistä toista paikkaa jossa olisi yhtä hyvä palvelu kuin TP:ssä. Olen asioinut liikkeessä jo monen vuoden ajan, melkein alusta alkaen kun liike avattiin Helsinkiin vuonna 2003. Myyjät tuntevat naamani ja heidän kanssaan voi heittää läppää vaikka mistä, ja tottakai se vaikuttaa myös siihen mitä maksan tuotteista. Jos en jotain tuotetta löydä, voin kysyä että olisiko mahdollista saada jostain kyseistä tuotetta.

Turnin' Point on ollut mukana esimerkiksi Turnin' Festin järjestelyissä. Turnin' Fest on hiphoptapahtuma joka on järjestetty Tampereella. Myös Pipefestissä on TP:n koju ollut vuosittain mukana. Jos Suomessa on jokin hiphoptapahtuma, TP on jollain tavalla ollut vaikuttamassa asiaan. Tämä kaikki edistää myös myyntiä ja uusien asiakkaiden hankintaa, joten kaikkea sitä voidaan pitää myöskin mainontana, vaikka pr:ää onkin. Onkin vaikeaa eritellä näitä neljää eri osaaluetta, koska kaikki ovat niin lähellä toisiaan, ja joskus toistensa päällä.

Tuote

Tuote tai palvelu on yrityksen markkinointimixin keskeisin osa. Se on se mitä yritys myy. Esimerkkinä aikaisemmin olivat kengät jotka ostin jokin aika sitten, jatketaan samalla tuotteella. Kyseessä ovat siis Niken valmistamat lenkkarit. En tiedä muista ihmisistä, mutta jos puhutaan lenkkareista, minulle ensimmäisenä tulevat mieleen juuri Niken valmistamat. Eli Nike on mielestäni erittäin vahva brändi, ei ainoastaan lenkkareissa, vaan jokaikisessä tuotteessa mitä he valmistavat. Nike on maailman suurin urheiluväline- sekä vaatevalmistaja Adidaksen, Puman ja Reebokin seuratessa lähituntumassa.

Ydintuote ovat siis nämä kengät. Kaikki ihmiset tarvitsevat kengät, jollei asu jossain sivistyksen ulkopuolella. Kenkien hankintaan vaikuttavat monet asiat, minulle tärkeimpänä ulkönäkö ja se miltä ne tuntuvat jalassa. Vaikka kengät olisivat kuinka hyvännäköiset, ei siitä ole paljoa hyötyä jos niillä käveleminen on tuskaa. Nikellä on mielestäni parhaat kengät, se ei varmasti ole jäänyt epäselväksi. En ole varmastikaan yksin sen asian kanssa että pidän Nikeä hyvänä valmistajana. Niken laatu tiedetään maailmalla, ja valitettavasti laatu maksaa.

Turnin' Point lajitelma koostuu vaatteista, lippiksistä ja kengistä. Valikoimaan kuuluu useita merkkejä Yhdysvalloista, ja on laaja yhden "ala-kulttuurin" linjan tuotteista. Muutamia merkkejä mainitakseni: Nike, Puma, Reebok, LRG, Sean John, Rocawear, Expensive Taste ja vaikkapa Freshjive.

Tuotteen elinkaari koostuu lyhykäisyydessään seuraavista vaiheista: lanseeraus, kasvu, kypsyys ja lasku. Kyseiset kengät ovat olleen tuotannossa jo vuodesta 1982 muuttumattomana, joten suunnittelussa on tehty jotain oikein. Kenkä oli/on myös ensimmäinen jossa käytetään Niken Air-tekniikkaa. Toki kengistä on tehty eri versioita ja eri malleja, mutta peruskenkä on pysynyt samana jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Malli onkin Niken myydyimpiä. Edelliset samanlaiset kengät ovat edelleen käytössäni, mutta nykyään käytän niitä "kotikenkinä", uudet ovat sitten ne joita käytetään ihmistenilmoilla. Kengät kestävät käyttöä hyvin, mutta valkoinen väri on arka kulutukselle. Tuote onkin tällä hetkellä kasvun ja kypsyyden välimaastossa, kokoajan tulee uusia käyttäjiä, mutta saatavuus on laaja ja malleja on ollut useita erilaisia.

Kenkien pakkauksella ei mielestäni ole juuri merkitystä, kengät ovat kaupassa esillä ilman pakkausta, ja ei niitä pakkaukseen takaisin laiteta käytön ohella. Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuotetta matkalla tehtaalta käyttäjälle. Toki on olemassa kenkäharrastajia, jotka pitävät kengät pakkauksessaan käyttämättä niitä ikinä, tai korkeintaan kerran. Mutta silloinkaan pakkaus ei ole pääosassa, vaan säilytyslaatikkona. Niken melkein kaikki kengät tulevat tehtaalta tutuissa ruskean ja oranssin värien yhdistelmän pakkauksessa. Siinä mielessä pakkaus yhtenäistää Niken kengät ja ihmiset tietävät samantien mistä merkistä on kyse.

Segmentointi

Segmentointi tarkoittaa markkinoiden jakamista toisistaan erottuviin asiakasryhmiin, joista yritys sitten valitsee oman kohderyhmänsä ja jolle sitten suunnittelee ja toteuttaa erilaisia markkinointitoimenpiteitä.

Jatketaan saman yrityksen, eli Turnin' Pointin tutkailua segmentoinnin kannalta. TP on varmasti huomannut että pääkaupunkiseudulla on tietty ryhmä ihmisiä, jotka pukeutuvat tietynlaisesti. He ovat markkinoinnissaan paneutuneet keskitetysti tähän kyseiseen ryhmään.

Kovina segmentointikriteereinä on ollut ensisijaisesti ikä, melkein kaikki asiakkaat ovat nuoria miehiä, iältään 16-30 vuotta, pääkaupunkiseudulta lähinnä, Tampereen myymälä tietenkin erikseen. Tulojenkin on oltava kohdallaan, tuotteet ovat keskitasoa kalliimpia. Koulutuksen en katsoisi juurikaan vaikuttavan asiaan, tunnen sekä korkeammin koulutettuja asiakkaita kuten myös ei niin kouluttautuneita.

Elämäntyyli vaikuttaa varmasti myös asiakkuuteen, hiphop-kulttuurin edustajat ovat hyvin edustettuina asiakaskunnassa. Harrastuksista varmaan joukkoon kuuluvat skeittaus, lautailu jne. Asiakassuhdekriteereistä puheenollen, suurin osa asiakkaista on kanta-asiakkaita, heavy/medium-usereita sekä ostouskollisuus asiakkailla on suuri, johtuen kilpailun puutteesta. Mielestäni TP:llä ei ole eri segmenttejä käytössään, vain tämä yksi johon itsekin kuulun tähän myös, kaikki kohdat täsmäävät. Kyseinen segmentti tavoitettaneen parhaiten juuri puskaradion kautta, toki internetillä on nykypäivänä erittäin suuri merkitys.

Tässä positiointikartassa näkyy miten edellisessä postauksessa mainitsemani kengät sijoittuvat laadun ja hinnan suhteen.

edit. Niin, jos mukana olisi muidenkin valmistajien tuotteita, ne sijaitsisivat tietenkin todennäköisesti muualla kartalla, mutta jokainen joka osaa käyttää maalaisjärkeä ymmärtää kartan tarkoituksen ilman vertailutuotteitakin.

Kuluttajakäyttäytyminen

Itseni kuvaileminen kuluttajana olikin ehkä vielä vaikeampaa kuin aluksi luulin. Pari vuotta vajaa 30-vuotias sinkkumies Helsingistä. Tulot tällä hetkellä ovat melko pienet, ainakin pienemmät kuin aikaisemmin, olenhan opiskelija tällä hetkellä.

Ostamisen lähtökohtana on aina tarve. Maslovin tarvehierarkiassa on hengissä pysymisen tarpeet, turvallisuuden tarve, sosiaalisuuden tarve, arvostuksen tarve ja itsensä kehittämisen tarve.

Ruoka ja juoma kuuluvat itsestään selvinä ensimmäiseen tarpeeseen, niitä tarvitsemme päivittäin. Ruoasta itse katson lähinnä sen että onko kyseessä mahdollisesti kotimainen tuote, se riittää minulle. En koe hirveän suurta merkitystä millään muulla, hinta on ensisijainen kriteeri jonka mukaan ruokani ostan.

Turvallisuuden tarve. En koe että Suomessa asuessani joudun juurikaan turvallisuutta miettimään, toki kotonani on hieno turvalukko ovessa, mutta hälytyslaitteita en ole edes miettinyt missään vaiheessa.

Sosiaalisuuden tarpeet, niitä varmaan on jokaisella ihmisellä. Kaverit ovat tärkeä juttu minulle, siihen olen valmis sijoittamaan vähistä rahoistani. Matkustelu on myöskin erittäin hauskaa, mukava päästä välillä pois tutuista ympäristöistä.

Arvostuksen tarve. En koe että millään materialla tai palvelulla saisin enempää arvostusta, tai edes haluaisin sitä. Minun maailmankatsomukseeni ei kuulu arvostuksen tarpeen tyydyttäminen ostamalla.

Olen tällä hetkellä opiskelija, joten itsensä kehittämisen tarve oli olemassa. Sitä tällä hetkellä tyydytän Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa.

Pidän itseäni melko yksilöllisenä ostajana, merkkidiggarina, varsinkin mitä tulee vaatteiden suhteen. Haluan laatua, ja olen valmis maksamaan siitä. Sama myös teknisten laitteiden kanssa, en osta sitä halvinta tuotetta marketista. Melkein kaikesta muusta olenkin sitten valmis tinkimään. Minun ei tarvitse miettiä sitä mitä vaipat maksavat, tai sitä mitä muut perheenjäsenet syövät. Se helpottaa elämää kuluttajana totta kai. Juuri sen vuoksi minun on helppo olla ”nautiskelija” myös.

Ostin jokin aika sitten lenkkarit Turnin’ Pointista (kts. edellinen postaus), joiden hinta oli 130€. Tämä on hyvä esimerkki minusta kuluttajana. Moni ei yhä tänäkään päivänä ostaisi noin kalliita kenkiä. Mutta laatu maksaa, sitä mieltä minä olen. Toki voisin ostaa halvempiakin kenkiä, mutta kun on löytänyt hyvät, miksi muuttaa sitä?

Tiesin kyseisen suuren urheiluvalmistajan kenkämallin olevan hyvä jalassa, nämä olivat jo kolmannet samanlaiset kengät mitkä omistan. Toki onhan niiden oltava myös hyvännäköiset. Tiesin myös että TP:stä löydän kyseiset kengät, koska olin edellisetkin sieltä ostanut. Ei tarvinnut siis alkaa metsästämään niitä ympäri Helsinkiä. Kaikki markkinoinnin kilpailukeinot (4P) olivat siis tuttuja jo entuudestaan, ja vaikuttivat lähinnä alitajuisesti, sillä en edes ajatellut muita vaihtoehtoja kuin TP:tä kenkiä hommatessani.

Markkinointiympäristö

Valitsin tarkasteltavaksi yritykseksi alunperin Tampereelle perustetun Turnin’ Pointin, jonka asiakkaana olen ollut jo pitkään. Yritys tuo Yhdysvalloista vaatteita ja kenkiä Suomeen. Yritys avasi Helsinkiin kaupan vuonna 2003 ja sijaitsee Kaivopihalla 2. kerroksessa. Yritys toimii myös netissä, heillä on oma nettikauppa joka toimittaa tuotteita kaikkiin EU-maihin.

Turnin' Point on tuonut maahan jo vuodesta 2002 uusimpia pintatrendejä New Yorkista. Tavoitteena heillä on tarjota tuotteet asiakkaille Euroopassa samaan aikaan kun ne Yhdysvalloissa kauppoihin ilmestyy. Suomessa tuotteet tulevat myyntiin yleensä noin 1-2 viikon viiveellä.

Kilpailua Suomessa ei hirveästi ole, koska yritys keskittyy New Yorkista tuotuun katumuotiin. Suomessa on vastaavanlaisia yrityksiä yhden käden sormilla laskettava määrä. Toki vaatteita maahantuovia yrityksiä on vaikka kuinka paljon, mutta TP keskittyy siihen minkä he tuntevat ja osaavat parhaiten.

Tärkeänä asiana pidän itse sitä, että TP ei myy ns. ”Euro-mallistoja”, joita useat eurooppalaiset yritykset hommaavat Aasiasta tuotettuina, joilla ei yleensä ole enää mitään tekemistä alkuperäisen merkin kanssa. Nämä tuotteet ovatkin yleensä räävittömän näköisiä ja kootkin ovat yleensä mitä sattuu, ja paljon pienempiä kuin US-koot. En varmastikaan ole ainoa joka pitää tätä tärkeänä asiana, ja se onkin varmasti yksi suurimpia valttikortteja mitä TP käyttää.

TP tuo myös maahan vain muutamia kappaleita per vaate, joka takaa sen että jokaisella vastaantulijalla ei ole vastaavia vaatteita päällä. Tämäkin on yksi kilpailuetu mikä TP:llä on kilpailijoihin, koska myös itse kuulun siihen käyttäjäkuntaan joka haluaa erottua joukosta, eikä kävellä samat Citymarketin lenkkarit tai verkkarit päällä kuin muutkin.

Kysynnän vaihtelun eri muotojen en katsoisi juurikaan vaikuttavan hirveästi yrityksen toimintaan. Totta kai vallitseva taloudellinen tilanne vaikuttaa kysyntään, mutta minkä yrityksen kysyntään se ei vaikuttaisi? Trendimuutostenkaan en usko vaikuttavan, ihmiset tulevat aina käyttämään vaatteita.

Muotivaihteluillakaan ei ole suurta vaikutusta kysyntään, koska aina tulee olemaan niitä ihmisiä jotka haluavat maksaa laadusta ja ostaa hieman erilaisempia tuotteita kuin muut. Ja kyseinen hip-hop/katumuoti-porukka on jo monta vuotta pärjännyt erilaisten alakulttuurien joukossa.

TP:n ei juurikaan tarvitse mainostaa itseään, suurin osa asiakkaista koostuu kanta-asiakkaista. Puskaradion merkitys on toki suuri, mutta asiakkaat kuuluvat yleensä tietyn musiikkityylin/alakulttuurin edustajiin.

Markkinointiajattelu ja sen kehittyminen

"Markkinointi on vaihdantaan perustuva yritystoiminnan näkökulma. Markkinoinnin tarkoitus on luoda arvoa asiakkaalle ja voittoa yritykselle. Tyypillisesti markkinointi on pitkäjännitteistä ja hidasta toimintaa jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Markkinointi tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkästään mainontaa ja myyntiä. Operatiivinen markkinointi tähtää yleensä uusien asiakkaiden hankintaan tai nykyisten asiakkaiden tyytyväisyyden parantamiseen ja aktivoimiseen." http://fi.wikipedia.org/wiki/markkinointi

Varmasti kaikki meistä ovat altistuneet markkinoinnille. Itsekin jo lähes kolmekymppisenä olen jo ollut vaikutteille alttiina melko kauan. Joka päivä, lähes kokoajan altistumme jollekin markkinoinnille. Joka puolella esim. internetissä markkinoidaan jotain tuotetta erilaisin mainosikkunoin. Tätä kirjoittaessanikin ja lähteitä etsiessäni törmäsin mainoksiin.

Mutta kuten määritelmä tuossa ylhäällä kertoo, markkinointi on paljon muutakin kuin myyntiä ja mainontaa. Se on asiakassuhteiden luomista ennenkaikkea. Siihen on kuljettu pitkä matka markkinoinnissa.

Ennen markkinointiajatteluun kuului tuotteen myyminen asiakkaalle. Ja sitä myyntiä tekivät markkinointihenkilöt. Tuotetta saatettiin markkinoida ominaisuuksilla ja eri kampanjoilla. Toki kaikkea tätä tehdään edelleen, mutta nykyään on tajuttu että markkinointi 0n tapa tehdä asioita laajemmaltikin. Suorasta tuotteen myymisestä on siirrytty asiakassuhteiden luomiseen. Yritys markkinoi itseään imagolla, ja kaikki toiminta on jatkuvaa, eikä vaan kampanjoihin perustuvaa toimintaa.

Markkinointi on keskittynyt aikaisemmin moniin eri asioihin, on ollut tuotantosuuntautumista, myyntisuuntautumista, kysyntäsuuntautumista ja asiakassuuntautumista, josta on asiakassuhdemarkkinoinnin kautta päädytty nykyiseen suhdeajatteluun. On ymmärretty että kaikki paino on laitettava asiakassuhteiden luomiselle, ja ennenkaikkea niiden säilyttämiselle.

Tuotantosuuntautumisen aikaan kysyntä oli suurempaa kuin tarjonta, jonka vuoksi ei tarvinnut markkinoida tuotteita. Tuotteet olivat samanlaisia, ei tarvinnut muuttaa tuotteita, pääasia oli huolehtia saatavuudesta.

Myyntisuuntautumisessa tarjonta on suurempi kuin kysyntä. Tästä johtui se että alettiin myymään tuotteita, myyntimäärä oli tärkeämpää kuin asiakastyytyväisyys.

Kysyntäsuuntautumisessa alettiin kuuntelemaan sitä mitä asiakkaat mahdollisesti haluaisivat, kun aikaisemmin siihen ei oltu kiinnitetty huomiota. Mutta silti asiakkaita käsiteltiin massana, oli vain yksi kompromissituote jota markkinoitiin kaikille. Asiakassuuntautumisen aikoihin tuotteita alettiin erilaistamaan eri ryhmille. Esim. autoteollisuudessa tulivat kuljetusautot, perheautot jne.

Tämän jälkeen on päädytty nykyiseen malliin, alettu keräämään asiakkaista tietoja rekistereihin, sekä asiakassuhteiden kehittämiseen. Asiakkaat halutaan tuntea, jotta osataan valita oikeat tuotteet ja palvelut heitä varten. Myös suhteet eri sidosryhmiin ovat tulleet tärkeiksi, halutaan pitää hyvät suhteet asiakkaiden lisäksi esim. henkilöstöön, alihankkijoihin, tavarantoimittajiin, viranomaisiin ja mediaan.

Nykyään on kuten sanottu kaikenlaisia kanta-asiakkuusjärjestelmiä. Omasta lompakostanikin löytyy lähes kaksikymmentä erilaista kanta-asiakaskorttia. Suurin osa näistä on ilmestynyt lompakkooni vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Toki ikääkin on kertynyt enemmän, ja sitä myöten enemmän kiinnostusta eri asioihin, mutta tuntuu että vasta viime aikoina kaikki mahdolliset yritykset ovat tyrkyttäneet korttejaan minulle. Ei minulla ollut 18-vuotiaana kuin muutama hassu kanta-asiakaskortti.

Kyllä sitä kuitenkin kummasti huomaa käyvänsä kaupassa K-ryhmän liikkeissä, koska Plussa-kortti oli ensimmäisiä kanta-asiakaskorttejani. Muita päivittäistavarakauppojen kortteja en kyllä edes omista.

Tervetuloa!

Tervetuloa seuraamaan markkinoinnin sietämätön keveys-blogia...