Markkinointiajattelu ja sen kehittyminen

"Markkinointi on vaihdantaan perustuva yritystoiminnan näkökulma. Markkinoinnin tarkoitus on luoda arvoa asiakkaalle ja voittoa yritykselle. Tyypillisesti markkinointi on pitkäjännitteistä ja hidasta toimintaa jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Markkinointi tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkästään mainontaa ja myyntiä. Operatiivinen markkinointi tähtää yleensä uusien asiakkaiden hankintaan tai nykyisten asiakkaiden tyytyväisyyden parantamiseen ja aktivoimiseen." http://fi.wikipedia.org/wiki/markkinointi

Varmasti kaikki meistä ovat altistuneet markkinoinnille. Itsekin jo lähes kolmekymppisenä olen jo ollut vaikutteille alttiina melko kauan. Joka päivä, lähes kokoajan altistumme jollekin markkinoinnille. Joka puolella esim. internetissä markkinoidaan jotain tuotetta erilaisin mainosikkunoin. Tätä kirjoittaessanikin ja lähteitä etsiessäni törmäsin mainoksiin.

Mutta kuten määritelmä tuossa ylhäällä kertoo, markkinointi on paljon muutakin kuin myyntiä ja mainontaa. Se on asiakassuhteiden luomista ennenkaikkea. Siihen on kuljettu pitkä matka markkinoinnissa.

Ennen markkinointiajatteluun kuului tuotteen myyminen asiakkaalle. Ja sitä myyntiä tekivät markkinointihenkilöt. Tuotetta saatettiin markkinoida ominaisuuksilla ja eri kampanjoilla. Toki kaikkea tätä tehdään edelleen, mutta nykyään on tajuttu että markkinointi 0n tapa tehdä asioita laajemmaltikin. Suorasta tuotteen myymisestä on siirrytty asiakassuhteiden luomiseen. Yritys markkinoi itseään imagolla, ja kaikki toiminta on jatkuvaa, eikä vaan kampanjoihin perustuvaa toimintaa.

Markkinointi on keskittynyt aikaisemmin moniin eri asioihin, on ollut tuotantosuuntautumista, myyntisuuntautumista, kysyntäsuuntautumista ja asiakassuuntautumista, josta on asiakassuhdemarkkinoinnin kautta päädytty nykyiseen suhdeajatteluun. On ymmärretty että kaikki paino on laitettava asiakassuhteiden luomiselle, ja ennenkaikkea niiden säilyttämiselle.

Tuotantosuuntautumisen aikaan kysyntä oli suurempaa kuin tarjonta, jonka vuoksi ei tarvinnut markkinoida tuotteita. Tuotteet olivat samanlaisia, ei tarvinnut muuttaa tuotteita, pääasia oli huolehtia saatavuudesta.

Myyntisuuntautumisessa tarjonta on suurempi kuin kysyntä. Tästä johtui se että alettiin myymään tuotteita, myyntimäärä oli tärkeämpää kuin asiakastyytyväisyys.

Kysyntäsuuntautumisessa alettiin kuuntelemaan sitä mitä asiakkaat mahdollisesti haluaisivat, kun aikaisemmin siihen ei oltu kiinnitetty huomiota. Mutta silti asiakkaita käsiteltiin massana, oli vain yksi kompromissituote jota markkinoitiin kaikille. Asiakassuuntautumisen aikoihin tuotteita alettiin erilaistamaan eri ryhmille. Esim. autoteollisuudessa tulivat kuljetusautot, perheautot jne.

Tämän jälkeen on päädytty nykyiseen malliin, alettu keräämään asiakkaista tietoja rekistereihin, sekä asiakassuhteiden kehittämiseen. Asiakkaat halutaan tuntea, jotta osataan valita oikeat tuotteet ja palvelut heitä varten. Myös suhteet eri sidosryhmiin ovat tulleet tärkeiksi, halutaan pitää hyvät suhteet asiakkaiden lisäksi esim. henkilöstöön, alihankkijoihin, tavarantoimittajiin, viranomaisiin ja mediaan.

Nykyään on kuten sanottu kaikenlaisia kanta-asiakkuusjärjestelmiä. Omasta lompakostanikin löytyy lähes kaksikymmentä erilaista kanta-asiakaskorttia. Suurin osa näistä on ilmestynyt lompakkooni vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Toki ikääkin on kertynyt enemmän, ja sitä myöten enemmän kiinnostusta eri asioihin, mutta tuntuu että vasta viime aikoina kaikki mahdolliset yritykset ovat tyrkyttäneet korttejaan minulle. Ei minulla ollut 18-vuotiaana kuin muutama hassu kanta-asiakaskortti.

Kyllä sitä kuitenkin kummasti huomaa käyvänsä kaupassa K-ryhmän liikkeissä, koska Plussa-kortti oli ensimmäisiä kanta-asiakaskorttejani. Muita päivittäistavarakauppojen kortteja en kyllä edes omista.